“Voisikin sanoa, että esitys on kontrastien juhlaa. Mutta voisipa myös sanoa, että se toimii. — Kylmät väreet juoksevat selkäpiitä” – Helsingin Sanomat.
Aikaa aamuun on elävän musiikin säestyksellä tanssittu teos joka on saanut inspiraationsa vanhoista yöhön liittyvistä uskomuksista eri puolilta maailmaa. Sevillan ja Helsingin välillä aikaansa jakava tanssija-koreografi Maija Lepistö yhdistää teoksessaan suomalaista äänimaisemaa ja kalevalaista runolauluperinnettä flamencoon.
Aikaa aamuun on tanssiteos hetkistä jotka ovat irrallaan kokonaisuudesta, tiedostamatta – tai tietoisesti – unen ja valveen rajamailla. Pohjoinen äänimaailma kohtaa eteläisen, vastakohdat täydentävät toisiaan. Kaksi upeaäänistä laulajaa luovat vaihtuvia tunnelmia ajasta ja paikasta. Mara Reyn käheän tummassa äänessä kuuluu Andalusia; Veera Voima kutoo heleällä ja kuulaalla äänellään suomalaista maisemaa. Luonnon äänet sekä kalevalainen mitta ovat pohjana lauluille, joilla kuulijat johdatellaan pohjoisten esi-isien maille. Kuikan haikeaan iltahämärän huutoon vastaavat flamencon tummemmat sävyt, sydäntä riipaiseva laulu sekä kiehtova ja intensiivinen rytmi.
Koreografia ja tanssi: Maija Lepistö
Musiikki ja kitara: Rubén Romero
Laulu: Mara Rey, Veera Voima
Perkussiot: Karo Sampela
Valosuunnittelu: Helena Roivainen
Kantaesitys: 15.10.2010
Teoksesta sanottua:
“Makaan lattialla helsinkiläisen ravintola Havannan takahuoneen nurkassa. Voin selittää. Takahuoneessa on tanssisaleja, harjoitusten seuraaminen on mielipuuhaani, on vapaapäiväni ja taiteilijat ovat menneet tauolle. Selkääni tässä lepuutan. Espanjalainen Mara Rey on juuri laulanut raivokkaita flamencoimprovisaatioita niin, että korvissa humisee yhä. Vai humiseeko? Lattia tuntuu joka tapauksessa häipyvän alta. Lennänkö minä? Vasta tovin kuluttua tajuan että laulaja Veera Voima on alkanut harjoitella omaa osuuttaan, pientä arkaaista tuutulaulua, jota hän laulaa salin toisessa päässä tavattoman hiljaa ja hypnoottisesti. Laulussa lennetään “yheksän meren ylitse”. “Nuku, nuku nurmilintu, nuku kun minä nukutan”, hän laulaa ja koputtaa tahtia noitarummun kalvoon. Ihan pakko totella.” HS:n kulttuuritoimitus listasi vuoden 2010 ihmeellisimmät, koskettavimmat ja mieleenpainuvimmat elämykset. Leena Pallari, Helsingin Sanomat 6.1.2011.
“Voisi melkein jo puhua suomalaisesta flamencon koulukunnasta, paitsi että tekijät ovat hyvin erilaisia. Yksi ilmaisuvoimaisimmista on Maija Lepistö, jonka teos Aikaa aamuun ei puuduta katsojaa liiallisella egotrippailulla. Sääli sinänsä, sillä huikean ilmaisevaa ja teknisesti valmista tanssia näkisi enemmänkin. — Lepistön oma tanssillinen osuus on kaunista ja toisaalta järisyttävää katsottavaa.” Jussi Tossavainen, Helsingin Sanomat 17.10.2010.
MAIJA LEPISTÖ | info@maijalepisto.com